Bulgarian Historia

Bulgaarit tulivat Balkanille Volgan alueelta, nykyisestä Ukrainasta ja Venäjältä 600-luvulta. He sekoittuivat Slaavilaisiin ja Traakian heimoihin ja omaksuivat itsellensä heidän Slaavilaisen kielensä. He perustivat vuonna 632 Bulgarian ensimmäisen valtakunnan. Keisari Simeon I:n, joka hallitsi maata 893–927, johdolla maa saavutti laajimman kokonsa. Bulgaarit kääntyivät ortodoksiseen kristinuskoon 865 ja kehitettiin kyrilliset aakkoset.

Bulgaaria jäi Bysantin valtaan vuonna 1018 mutta vapautui lopulta vuonna 1185 ja toinen Bulgarian valtakunta perustettiin vuonna 1202.
Maasta tuli paikallinen mahti 1100- ja 1200- luvuilla, varsinkin Ivan Asen II:n aikana vuosina 1218–1241.Vuonna 1396 Bulgariasta tuli Turkkilaisten valloitusten myötä ensimmäisenä Euroopan maana osa Osmanien valtakuntaa. Turkkilaiset laittoivat maahan maaorjuuden ja luostarit ryöstettiin. 

Bulgarialaiset Nationalistit kapinoivat Turkin valtaa vastaan vuonna 1876, jonka Osmanit kukistivat julmasti. Plovdivissa surmattiin 15 000.
Bulgariassa tehdyt verilöylyt saivat Euroopassa nostamaan metelin Turkkilaisten hirmutekojen takia, eivätkä suurvallat halunneet puuttua ollenkaan Venäjän aloittamaan Turkin sotaa Osmaneja vastaan. Venäläiset hyökkäsivät maahan, jossa myös Bulgarialaiset taistelivat rinnalla. Vuonna 1878 Bulgaria sai Berliinin sopimuksen myötä San Stefanon sopimuksessa itsehallinnon ruhtinaskuntana, siihen säädettiin myös liberaali perustuslakeja ja Alexander von Battenberg nousi valtaistuimelle. Eteläinen osa maasta jäi vielä osmanien maakunnaksi.

Suomalaiset Bulgariassa

Vuonna 1885 eteläinen osa liitettiin mukaan ruhtinaskuntaan ja siinä samalla Serbia lyötiin sodassa. Bulgaria julistettiin lopulta itsenäiseksi kuningaskunnaksi vuonna 1908, jossa Ferdinan I oli tsaarina.

Vuonna 1912–1913 Bulgaria liittyi ensimmäisessä Balkanin sodassa Kreikan, Montenegron ja Serbian kanssa Turkkia vastaan. Toinen Balkanin sota käytiin sen takia, koska Makedoniasta syntyi kiistaa ja Bulgaria kävi sotaa Turkkia, Kreikkaa, Romaniaa ja Serbiaa vastaan. Sota päättyi Bulgarian tappioon. Bulgaria menetti Bukarestin-rauhan myötä osan Makedoniaa ja eteläisen Dobrudžan. Vuonna 1915 ensimmäisen maailman sodan alkaessa saksalaiset ja itävaltalaiset diplomaatit saivat taivutettua Bulgarian sotaan Serbiaa vastaan.
Ferdinand luopui kruunusta kahden sotatappion jälkeen ja luovutti kruunun pojalleen Boris III.

Kuningas Boris III perusti maahan vuonna 1934 puolifasistisen diktatuurin.

Bulgaria liittyi toisen maailman sodan alkaessa saksan puolelle toivoessaan saada menetetyt takaisin. Romania saatiin vuonna 1940 pakotettua luovuttamaan Dobrudža. Bulgaria valloitti myös sodassa Makedonian ja kreikan länsi- Traakian. Vieraillessaan Adolf Hitlerin luona kuningas Boris III kuoli salaperäisesti ja valtaistuimelle pääsi Boriksen 6-vuotias poika Simeon II.

Bulgaria yritti välttää sotia omalla maaperällä, johtuen siitä, kun vuonna 1944 maailmansota kääntyi akselivaltojen tappioksi. Bulgaria nosti sodan Saksaa vastaan ja yrittäen rauhansopimukseen länsiliittoutuneiden kanssa ja he hylkäsivät sen. Neuvostoliitto julisti Bulgariaa vastaan sodan ja se miehitti sen nopeasti. Isänmaanrintama nousi valtaan, jota neuvostoliitto tuki. Vuoden 1946 kansanäänestyksen jälkeen monarkia lopetettiin ja maa julistettiin Bulgarian kansantasavallaksi. Kuningas lähti maanpakoon Espanjaan. Vaalit voitti kommunistipuolue ja pääministeriksi valitttiin Georgi Dimitrov. Bulgariasta tuli neuvostomallinen yksipuoluevaltio uuden perustuslain tultua ja talous myös kansallistettiin. Bulgaria sai sodan jälkeen etelä- Dobrudžan Romanialta takaisin.

Dimitrov kuoli vuonna 1949. Vuonna 1954 kommunistisen puolueen pääsihteeriksi tuli Todor Živkov. Maasta tuli vankka neuvostoliiton liittolainen hänen johdollaan. Uusi perustuslaki tuli käyttöön 1971. Todor Živkovsta sai valtiopäämiehen aseman.

Hallinnollisia ja talousuudistuksia tehtiin vuosina 1985-1989 Neuvostoliiton esimerkin mukaan ja ne saivat nimen preustroistvo.
Bulgarialaista nationalismia Živkovin hallinto alkoi korostaa ja vuotena 1984 maan turkkilainen vähemmistö määrättiin ottamaan Slaavilaiset sukunimet. Turkkilaiset lähtivät maasta pakoon, joka johtui maan Bulgarialaisohjelmasta vuonna 1989. Marraskuussa 1989 Živkovin syrjäyttivät Petăr Mladenov ja muu politbyroot.

Maahan tuli monipuoluejärjestelmä, ja kommunistinen puolue muutti nimensä Bulgarian sosialistiseksi puolueeksi. Demokraattisten voimien liitto syntyi sen vastapainoksi. Ensimmäisissä monipuoluevaaleissa kesäkuussa 1990 sosialistit saivat 53 % äänistä ja UDF kolmanneksen.
Maahan tuli talousromahdus ja se ajautui levottomuuksiin. Mladenov erosi ja parlamentti nimitti johtoon UDF:n Želju Želevin. Želevistä tuli maan ensimmäinen suoraan valittu presidentti vuonna 1992.

Vuoden 1994 vaaleissa voitti Bulgarian sosialistinen puolue (BSP) ja pääsi valtaan takaisin. Puolueen johtaja Žan Videnov nimitettiin pääministeriksi. Vuonna 1996 Aloitettiin radikaaliset talousuudistukset ja tilanne uudistukset johtivat siihen että inflaatio nousi ja tilanne johti protesteihin ja vuonna 1997 yleislakkoon. Uudeksi pääministeriksi valittiin UDF: johtaja Ivan kostovin.

Vuoden 2001 kesäkuussa vaaleissa entisen Tsaarin Simeon II:n puolue voitti vaalit ja Simeon valittiin pääministeriksi. Simeon lupasi parantaa maan talouden nopeaa mutta epäonnistui siinä. Sinä vuonna presidentinvaalit voitti sosialistisen puolueen Georgi Părvanov.

Bulgaria kutsuttiin NATO:n Prahan kokoukseen marraskuussa 2002.
Bulgaria lähetti joukkojaan Irakin sotaan 2003. Bulgaria otettiin NATO:n jäseneksi maaliskuussa 2004.

Sosialistit voittivat vuoden 2005 vaalit ja sosialistien Sergei Stanišev nimitettiin pääministeriksi laajassa koalitiohallituksessa.

Bulgaria allekirjoitti Euroopan unionin liittymissopimuksen vuonna 2007.